*

Pentti Juhani Tourula

                              Tervetuloa sivuilleni!

 


 


ELÄMÄNVAIHEITA


    Isäni oli Jyväskylän Tourulasta ja äitini Rovaniemen Aronperältä. He tapasivat toisensa opiskellessaan Helsingin Yliopistossa. Ensimmäisen työpaikkansa he saivat Lapin läänistä Kittilän keskikoulusta, isä rehtorina ja matematiikan opettajana, äiti biologian ja maatieteen opettajana. Isäni oli oikeastaan enemmän kiinnostunut maataloudesta kuin matematiikasta ja urasta koulumaailmassa. Hän osti Kittilästä suuren maatilan tarkoituksenaan kehittää siitä Pohjois-Suomeen mallitilan.
Alku olikin lupaava 30-luvun lämpökaudella.
Sota tuhosi kuitenkin kaiken.

    Synnyin Kittilässä. Jäin vauvana sotaorvoksi ja vietin lapsuuteni Rovaniemen mummolassa sekä kummieni Aukku ja Hanna Outamon luona. Olin sotalapsena Etelä-Ruotsissa. Synnyinkotini poltettiin Lapin sodassa 1944. Minulle ei kerinnyt syntyä minkäänlaisia siteitä Kittilään, sillä jouduin pois sieltä aivan  liian nuorena. Syntymäpaikallani Ounasjoen rannalla ei synny enää tunnetta takaisinpaluusta. Hautapaikka on tosin sieltä varattu vauvoina kuolleen veljeni ja siskoni vierestä. Siellä on myös isäni viimeinen leposija sankarihautausmaalla. Äitini viimeinen leposija on hänen synnyinseudullaan Rovaniemellä.

    Isäni toimi talvisodassa komppanianpäällikkönä Sallan rintamalla ja oli etulinjassa Pelkosenniemen ja Mäntyvaaran voitokkaissa taisteluissa ja kaatui sodan loppuvaiheessa Märkäjärvellä.  Tunnettu kirjailija Pentti Haanpää on kirjoittanut isäni komppanian taistelusta romaanin ”Korpisotaa”. Isäni mainitaan useissa Talvisodan dokumenteissa ja kirjeissä. Häntä muistellaan  sekä rohkeana että miehistään huolta pitävänä reservin upseerina.

    Pääsin ylioppilaaksi Torniosta. Maisteriksi valmistuin Oulun Yliopistosta. Pääaineeni oli eläintiede ja erikoistuin kalojen elämään. Opetusalaa varten opiskelin myös kasvitiedettä, maantiedettä, kemiaa ja kasvatustieteitä. Työelämästäni olin puolet opetusalalla Pohjois-Suomessa rehtorina ja lehtorina. Työpaikkoinani olivat Ivalo, Muonio, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Ilomantsi. Tosin vähän aikaa olin myös Kalastajakoulun johtavana kalabiologina Virolahdella.

   Puolet työurastani johdin yrityksiäni Suomessa ja ulkomailla. Harrastuspohjalta kiinnostuin autojen moottoreista. Itseopiskelulla perehdyin erittäin hyvin muun muassa Mercedeksen ja Volkswagenin henkilöautojen dieselmoottoreihin. Moottoreiden suunnitteluvirheet ja korjausmahdollisuudet tulivat minulle tutummiksi kuin ne valmistaneelle tehtaalle.

    Yhdistystoiminnassa olen ollut mukana SPR:ssä, luonnonsuojelussa, kalataloudessa, metsästyksessä, ilmailussa, liikenneturvallisuustyössä ja nuorisotyössä. Olen toiminut myös lennonopettajana ja Liikenneturvan kouluttajana. Kirkon jäsenenä olen ollut seurakunnan miestyön vapaaehtoistyöntekijänä.
Olen perustanut Suomalais-Karjalaisen Vapaavaltion

    Olen reservin kapteeni. Varusmiehenä palvelin Rajavartiostossa ja sen jälkeen sain erikoiskoulutuksen Laskuvarjojääkärikoulussa ylimääräisissä kertausharjoituksissa yhdessä kurssille valitun kymmenen reservin vänrikin kanssa. Viimeisin sijoitukseni sodan varalta on ollut Sissipataljoonan 1.upseeri ja  varakomentaja.

   Minulla on kolme poikaa ja yksi tytär, jotka kaikki pärjäävät hyvin maailmalla. Lapsenlapsia on seitsemän, joista kuusi poikia. Tourula sukunimen säilyminen Suomessa oli 60-luvulla yksin minun varassa. Nyt meitä on jo koko joukko.

     Asun Järvi-Suomessa. Nuoruuteni Tornionjoen lohet, meritaimenet ja harrit ovat vaihtuneet muikkuihin.
Lapin karu luonto on vaihtunut etelän omena-, päärynä-, luumu- ja kirsikkapuihin.
 

   




 

Kuvia
Tourulasta
Fotos



Sähköpostiosoitteeni on
pentti.tourula@gmail.com

 



www.suomalaiskarjalainenvapaavaltio.fi


Suomalais-Karjalaisen
Vapaavaltion vaakuna


Suomalais-Karjalaisen
Vapaavaltion "passi"

 



 

 

MUISTELMIA

    O
len kirjoittanut dokumenttikirjan potilasturvallisuudesta nimellä
Kuin piru raamattua.
Kirjan ISBN 978-952-93-4289-1
E-kirjana ISBN 978-952-93-4290-7

    K
irjoitan parhaillaan kirjaa työnimellä
"Suomalainen hallinto 100-vuotta"


 

   








 

 Päivitetty 21.1.2017